Pöllyyttääkö suoraniitto nykykäytännöt?

Pöllyyttääkö suoraniitto nykykäytännöt

Julkaistu 11.04.2014

Rehunkorjuussa näkee lähes poikkeuksetta suomalaisella karjatilalla niittomurskaimen. Karjatilojen niitettävä ala kasvaa vauhdilla, jolloin niittomurskauksesta tulee kalleutensa vuoksi korjuuketjussa pullonkaula.

Jotta niittoa voidaan tehostaa, se tarkoittaa niittomurskausmenetelmällä etu- takaniittomurskain-yhdistelmää tai jopa perhosniittomurskaimia, joka vaatii voimankoneeksi suunnilleen 200 hevosvoimaa. Perhosella niittoleveys vaihtelee 8,5 metrin molemmin puolin. Tällöin hankintahinta vaihtelee enimmillään 80-100 tuhannen euron välillä. Suuren tehontarpeen vuoksi myös ajaminen on kallista. Viime aikoina asiaa on pahentanut se, että käytettyjen niittomurskainten markkinahinta on lähes romahtanut.

Keski-Euroopasta ratkaisuksi on tarjottu suoraniittoa, jolloin murskaus jää pois kokonaan. Epäilijät sanovat, ettei se toimi seuraavista syistä. Murskaaminen on välttämätöntä, jotta heinänkorren vahapinta rikkoutuu, jolloin heinä kuivaa. Murskain tekee ilmavat karhot, mikä helpottaa kuivumista eikä traktorin renkaat tallaa rehua. Rehun hygienia säilyy näin hyvänä. Onko asia todella näin?

Suoraniittäjien leiristä on todettu seuraavat argumentit suoraniiton hyväksi. Sama perhosniittomurskaimen työleveys pelkkänä niittokoneena vaatii enää vain 120 hp! Tilan kakkostraktori riittää tarkoitukseen. Suoraniitto perhosena on halvempi ja teknisesti siinä on kuluvia osia huomattavasti vähemmän. Koneen markkinahinta laskee suhteessa vähemmän eli kone on pitkäikäisempi.

Suoraniitossa rehu levitetään koko työleveydelle ohueksi matoksi auringon hellittäväksi. Niitetty heinä on sängen kannattamana ilmavasti irti maasta. Muutenkin väitetään, että meillä sängen pituus olisi liian lyhyt. Sängen mitta pitäisi olla lähes 10 cm, jolloin niitetty heinä on aina selkeästi irti maasta ja rehu säilyy puhtaampana karhotettaessa. Tärkein peruste pitkälle sängelle on silti uusintakasvun nopeus. Lehtivihreää on niin paljon enemmän, että seuraava sato lähtee kasvuun isommalla vaihteella.

Lisäksi yhden teorian mukaan suoraniitossa ehyt vahapinta jättää korren johtosolukon ehjäksi, jolloin korsi imee itsensä kuivaksi lehtien haihduttaessa edelleen. Jos tämä kasvifysiologinen väittämä pitää paikkansa, niittomurskaus etuineen joutuu kerrassaan outoon valoon! Sateen sattuessa ehjä vahapinta estää veden imeytymisen korren sisälle, heinällä on sadetakki valmiina.

Seuraavaksi vastustajat iskevät siihen, että traktori tallaa suoraniitossa heinän etukoneen jäljiltä. Markkinoille on tulossa karhottavia niittokoneita, jolloin pyörien kohta siivotaan täysin puhtaaksi. Tällöin myös karhottaminen onnistuu sotkematta rehua. Niin, karhottaminen on välttämätöntä suoraniitossa. Samalla on todettava, että karhottaminen on omaksuttu korjuuketjun tehostajaksi myös niittomurskauksessa, kun ajetaan tehokkaalla noukinvaunulla tai ajosilppurilla. Karhottamisen merkitys on muutenkin aivan ratkaisevan tärkeä ajosilppurin korjuutehoa ulosmitattaessa.

On toki muistettava, että suoraniitossa on varauduttava pöyhimiseen sadekuuron sattuessa.

Eemeli Linna
Agritek Oy


Uutisarkisto

2017 2016 2015 2014 2013