Onko karhottimen hankinta perusteltavissa?

Onko karhottimen hankinta perusteltavissa

Julkaistu 08.10.2014

Karhottamisen suosio kasvaa, mutta silti kysytään, onko karhottimen hankinnassa järkeä? Se on ihan ylimääräinen työvaihe rehunkorjuussa ja koneellakin on hintansa. Karhottaminen toki nopeuttaa korjuuta ja säästää korjuukoneita, mutta mistä kokoluokasta alkaen karhottaminen on järkevää?

Monella korjuuketjun kapasiteetti on jostain kohtaa ääriajoilla. Ensin tökkää niitto, josta ehkä selvitään etuniittomurskaimen hankinnalla takakoneen kaveriksi. Siis jos on jo päätös tulla toimeen omilla koneilla.

Seuraavaksi korjuukoneen, paalaimen tai noukinvaunun korjuunopeus tietyssä ajassa on lujilla, ja ajonopeuksia nostetaan entisestään. Näissä tilanteissa paalaimetkin ovat useimmiten yhdistelmäkoneita, jotka vaativat veturilta jo aika paljon tehoa ja kokoa.

Kolme karhoa yhdistämä malli pudottaa yhdistelmäpaalaimen ajomatkan pellolla kolmasosaan. Ajonopeus toki tippuu myös jyrkästi, mutta paalain saa suuntäydeltä heinää.

Polttoaineen kulutus kohdistuu näin paremmin paalaustyöhön itseensä, kun yhdistelmällä ajetaan vähemmän ja hiljempaa. Jos paalaimen syöntikyky on hyvä, karhotus voisi näin järkeillen varmastikin tuplata paalaimen tehon hehtaaria kohti. Ammattilaiset todistakoot, onko näin.

Noukinvaunullakin ajonopeus tippuu, kun korjataan kolmea niittoleveyttä yhdestä karhosta. Ajonopeutta voidaan kuitenkin pitää paalainta korkeampana, kun noukinvaunu ahnehtii lihonutta karhoa selkeästi paalainta nopeammin.

Karhottamisen teho siis korostuu noukinvaunukorjuussa paalaukseen nähden. Ehkä samalla logiikalla saavutetaan reilustikin tuplateho verrattuna korjuuseen ilman karhotinta. Ajomatka pellolla siis lyhenee kolmasosaan, kuten paalauksessakin, kun kolme karhoa yhdistetään.

Entäs ajosilppurit? Tällöin on perusteltua yhdistää viisi karhoa yhdeksi, ettei tarvitse pelkkiä terveisiä korjata. Yllä kuvattu logiikka pudottaa silppurin ajomatkan viidesosaan ja teho on taas entistäkin parempi.

Ajosilppurin ajotietokoneiden antamasta datasta käy ilmi, että toisella koneella tehty karho säästää silppurilta polttoainekuluja lähes 30%!

Oikein tehty karho on tasainen, oikean muotoinen, sekä muultakin koostumukseltaan sellainen, että kuormitus on vähäinen. Tällöin silppuri saa tehdä työnsä optimaalisesti. Huippukarhoa korjattaessa muun muassa ajonopeuden vaihtelu on vain noin 0,2km/h, kun kone säätä ajonopeuden kuormituksen mukaisesti.

Mikäli karho on pullapitkoa, kierteistä tai muuten koostumukseltaan kamalaa koneen mielestä, polttoainetta menee, vaikka karholla on sama määrä tavaraa.

Sama analogia toimii myös paalaimelle ja noukinvaunulle. Parhaimmillaan heinänkorret järjestellään korjuuta varten.

Vielä yksi pointti karhottamisen puolesta on täysin käsittelemättä, nimittäin korjuukoneiden koon sivuvaikutukset. Niin paalaimella, kuin muillakin raskailla korjuukoneilla tulisi ajaa peltolohkolla mahdollisimman vähän tiivistymisriskin vuoksi.

Mistä alkaen karhottaminen on sitten järkevää, riippuu siis todella monesta tekijästä, eikä siihen ole yksiselitteistä vastausta kenelläkään. Karhon koostumus- ja tasalaatuisuustekijät ovat nousseet keskusteluun täysin puskista, mutta ajosilppurin 30 %:n polttoaineenkulutuksen säästö on asia, mitä ei kannata sivuuttaa karhotinta valitessa.

Eemeli Linna
Agritek Oy


Uutisarkisto

2018 2017 2016 2015 2014 2013